torstai 20. tammikuuta 2011

1. tehtävänanto

Inka takuttaa hiuksensa
Inka pureskelee kyntensä
Inka kadottaa kaiken,
yksiöön alle minuutissa
Inka ajattelee paljon
Inka ei sano mitään
Inka hymyilee kauniisti,
kun ei ymmärrä mistä on kyse
 Inka lukee aina
Inka kirjoittaa tunteensa
Inka runoilee väärään aikaan,
ja aivan väärässä paikassa
Inka ei muista mitään
Inka muistaa kaiken
Inka ei osaa rentoutua,
vaikka mahdollisuus olisi tarjottimella
Inka näyttää jätkältä
Inka näyttää pieneltä
Inka on kuin äitinsä,
niin hyvässä kuin pahassa
Inkasta näkyy hellyydenkipeys
Inkasta näkyy tilan kaipuu
Inkaa on helppo ymmärtää,
mutta vaikea käsittää

6 kommenttia:

  1. Olet hienosti saanut rytmin tähän muotorunoon, se ei ole helppoa. HIENOA!

    VastaaPoista
  2. Tosi hyvä runo. Just kun on rytmiä ja etenee hyvin loogisesti. Hjuva hjuva!

    VastaaPoista
  3. Oli kiva kun tässä on pidempiä ja ajattelevia osia ja sitten lyhyitä ja ytimekkäitä pätkiä, siihen tulee kiva rytmi~ <3

    VastaaPoista
  4. Tämä on runo, todellakin. Sopivan tiivis, ilman liirumlaarumeita. Pidin erityisesti
    "Inka näyttää jätkältä
    Inka näyttää pieneltä
    Inka on kuin äitinsä,
    niin hyvässä kuin pahassa" -säerykelmästä. Myös 2x2 toisensa kumoavaa säettä tekevät runosta mieleenpainuvan. Mystinen Inka. Todellakin!

    VastaaPoista
  5. Ihan meidän Inka :') Todella hieno runo, alkoi kauheesti hymyilyttämään. Niinkuin tässä onkin jo moni todennut, hyvä rytmi!

    VastaaPoista
  6. Hihi, tämä olikin ihana runo. Alkoi naurattaa kohdassa: ”Inka kadottaa kaiken, yksiöön alle minuutissa”. Aika tuttua nimittäin tuo. :’D Ja kuten muutkin ovat sanoneet, olet saanut hyvän rytmin tähän.

    VastaaPoista